perjantai 16. tammikuuta 2015

Aistit - Osa 1: Näkö

Hevosella on samat viisi aistia kuin sinullakin: näkö, kuulo, haju, maku ja tunto. Hevosen aistit ovat kuitenkin erilaiset kuin ihmisen.


Koska hevosen silmät sijaitsevat ulkonevasti pään kummallakin puolella, hevosen näkökenttä on lähes 360 astetta laaja. Tämä tarkoittaa, että vaikka hevonen ei kääntäisi päätään, se näke kaiken ympärilläään olevan lukuunottamatta pieniä sokeita alueita suoraan edessä ja takana. Päätään kääntämällä se näkee luonnollisesti nekin. Silmien yhteinen näkökenttä eteenpäin peittää 65-asteisen alueen. Tällä stereonäön alueella eläin pystyy arvioimaan syvyyssuhteita eli erilaisten kohteiden välisiä etäisyyksiä. Hevonen ei näe suoraan alas: kun hevonen laskee päänsä alas esimerkiksi laiduntaakseen, se ei näe syömäänsä ruohoa. Liioin se ei näe esteitä ylityshetkellä. Hevosen on luotettava siihen, mitä se näki askeleen tai kaksi ennen ponnistusvaihetta. Lähes ympyrän laajuinen näkökenttä tarkoittaa käytännössä sitä, että hevonen näkee melkein kaiken, mitä sen lähellä tapahtuu. Villihevosille tästä on hyötyä, koska niiden on pidettävä silmällä petoja. Ajohevosille laitetaan yleensä silmälaput, jotka estävät niitä näkemästä vedettävää vaunua. Useimmat nelijalkaiset pelästyvät nähdessään moisen häkkyrän kintereillään!


Me ihmiset näemme maailman värillisenä. Tutkijat arvelevat, etteivät hevoset useimpien muiden eläinten lailla erota värejä. Ne saattavat kylläkin erottaa vaalean ja tumman eri sävyjä. Tutkimuksissa on selvinnyt, että hevoset erottavat punaisen ja sinisen harmaasta, mutta eivät vihreää harmaasta tai valkoisesta. Punainen, oranssi ja keltainen näyttävät niiden mielestä samalta. On myös mahdollista, että ne näkevät jotkin värit muit kirkkaampina. Ehkä ne siksi reagoivat valon ja varjon väliseen kontrastiin voimakkaammin kuin ihminen. Toisaalta hevosen silmä sopeutuu hämärään hitaammin kuin ihmissilmä. Kun sinä siirryt kirkkaasti valaistusta huoneesta pimeään, pupillisi laajentuvat, jotta silmä saisi mahdollisimman paljon valoa. Hevosen silmä toimii samalla periaatteella, mutta hitaammin. Ehkä monet hevoset juuri siksi arastelevat mennä valoisasta ulkoilmasta pimeään talliin, karsinaan tai traileriin. Hevonen näkee oviaukon luultavasti pimeämpänä kuin ihminen. Toisaalta hevonen näkee paremmin kuin ihminen, kun sen silmät lopulta ovat sopeutuneet hämärään. Voimme hyödyntää tätä esimerkiksi tilanteessa, jossa hevonen ei halua kävellä pimeään traileriin. Anna hevosen seistä trailerin lastaussillalla ja peitä hetkeksi sen silmät paksulla pyyhkeellä. Hetken kuluttua se saattaa kävellä iloisesti sisään, koska traileri näyttää valoisammalta, kun pyyhe poistetaan silmiltä.


Monet hevoset kavahtavat valkoista väriä. Ne saattavat esimerkiksi kieltäytyä ohittamasta maassa olevaa valkoista maaliläiskää. Tai ne voivat jäädä tuijottamaan suojatietä ja pärskähdellä, ennen kuin suostuvat kävelemään sen ohi. Syy voi piillä siinä, että valkoinen erottuu räikeästi tummasta taustasta. Se tietysti näyttää epäilyttävältä.

Kuten muutkin eläimet ja ihmiset, myös hevoset näkevät sen, mitä ne odottavat näkevänsä. Siksi ne eivät välttämättä huomaa, jos jokin on muuttunut tutussa ympäristössä. Toiset taas havaitsevat välittömästi välittömästi pienimmätkin muutokset ja jäävät tuijoyyamaan ja märskähtelemään, jos muutos vaikuttaa niiden mielestä hirvittävän epämiellyttävältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti